Mitä olisi joulu ilman joulupukkia tai tonttuja? Ei mitään, ainakaan meidän suomalaisten mielestä. Vaikka me kaikki suomalaiset tiedämme, että se ainoa oikea joulupukki asuu Suomen Lapissa, Korvatunturilla, maailman turuilla on kulkenut monenlaisia jouluisia ukkoja.
Nykyinen joulupukkimme on monien satuolentojen yhdistelmä. Kristillisen ajan joulupukin esikuvana oli Pyhä Nikolaus, joka auttoi lapsia ja vähävaraisia. Pyhä Nikolaus on merimiesten ja lasten suojelija, jota juhlitaan edelleen yleisesti Keski-Euroopassa 6.12, Suomen itsenäisyyspäivänä. Pyhästä Nikolauksesta on syntynyt monia eri muunnoksia, kuten Saksan Weihnachtsmann ja Englannin Father Christmas. Myös amerikkalaisen valkopartaisen ja punalakkisen joulupukin Santa Clausin esikuvana oli Pyhä Nikolaus. Ulkomaiset pukit eivät käy kyselemässä lapsilta, ovat he olleet kilttejä, vaan hiipivät taloihin yöllä savupiipun kautta ja jättävät lahjat takan reunalla roikkuviin sukkiin. Nykyisin kaikki maailman lapset tietävät, että joulupukki asuu Korvatunturilla. Sieltä hän lähtee kahdeksan poron vetämässä reessä jakamaan lahjoja.
Hei tonttu-ukot hyppikää
Joulutontut eli Nisset ovat skandinaavinen ilmiö. Tanskasta Nisse kulkeutui ensin Norjaan, josta se siirtyi Ruotsiin ja sai vakiintuneen ulkomuodon.
Punanuttuiset tontut tulivat Suomessa tunnetuiksi joulukorttien kautta. Suomessa varhaisimmat joulukortit olivat saksalaisia ja ruotsalaisia. Saksalaisten korttien aiheena oli usein Nikolaus-ukko. Ruotsalaisten joulukorttien tunnetuin aihe oli taiteilija Jenny Nyströmin piirtämä joulutonttu. Nyström kuvitti joulukortteja 1886-1946. Tänä aikana hän antoi joulutontulle sen nykyisen vakiintuneen ulkomuodon.
Tonttujen asema on vaihdellut. Toisten mielestä tontut olivat joulupukin ja joulumuorin lapsia, toisten mielestä vain joulupukin apureita. Joulutonttujen alkuperästä on myös lukuisia eri teorioita. Hauskimmasta päästä on varmaan selitys, johon tarvitaan joulumuori, rautapata ja käpyjä. Joulumuori panee kävyt rautapataan ja sanoo muutaman salasanan. Seuraavana päivänä padasta hyppää tonttulauma. Joulutontut voivat tulla vuoren uumenista, tai syntyä lumihiutaleista tai revontulten ja pohjoistuulen kohtaamisesta tunturin kupeessa. Yksi selitys on se, että joulutontut ovatkin haltijatonttujen jälkeläisiä.