Yksi rakkaimmisa perhealbumini kuvista on potretti minusta ja kahdesta sisarestani esittämässä joululauluja: keskimmäinen sisaremme Hanna viulussa, vanhin sisareni Marjatta pianossa ja minä, kolmivuotias kuopus, laulajana. Tukat on suittu ja punaiset lettinauhat ja sukkahousut kiiltävät, ja nykyään varsin rähjäiseen kuntoon soitettu ”Koska meillä on joulu” -laulusäestyskirja ohjastaa soitantaa. Kaikkina vanhempieni luona viettäminäni jouluina soitan kaikki syönniltä ja saunalta heltiävät hetket pianolla tuota samaista joululaulukirjaa, kannesta kanteen, muiden raivopäistämiseen saakka. Joku siinä vain on koukuttavaa, olipa se lihasmuistin toimivuudesta nauttiminen tai kappaleitten magiikka. Pari kertaa joulussa pitää vetäistä myös Petteri Punakuono, moniäänisesti laulaen. Kyllä kotini selkeästi jouluna joulua soi.
Meidän suomalaisten on myös joulun aikaan mahdollisuus valita runsaasta joulumusiikkitarjonnasta. Kaikki siitä ei todellakaan ole kaikkien mieleen: itseäni värisyttää eniten - monen muun lailla - huono äänentoisto sekä kehnot äänitteet ostoskeskuksissa. Kunpa kauppiaat oppisivat ymmärtämään, miten paljon hyvällä äänisuunnittelulla voitaisiin lisätä kauppaa!
Mutta on joulumusiikkitarjonnassa paljon myös helmiä, joista poikkeuksellisen musiikkimaan kasvattina olen ylpeä. Eniten iloa niistä tuottavat erilaiset tilaisuudet ja konsertit. Vuonna 1973 alkunsa saaneet Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutapahtumat ovat yksi Suomen suurimmista tapahtumista: yhteensä yli miljoona suomalaista osallistuu tilaisuuksiin ympäri Suomen kirkkojen ja ulkosuomalaisetkin tilaavat kirkon lähetysseuralta lauluvihkoja yli 40 maahan. Kansankirkkommekin onnistuu silloin luomaan tilaisuuden ja hengen, jossa iso osa kansasta tuntee kirkon omakseen, lämpimänä kohtaamisen paikkana. Myös klassisen musiikin repertuaari pursuaa erilaisia jouluoratoriohelmiä, joita taidokkaat orkesterimme ympäri maan esittävät. Pikkutyttönä ne tuntuivat loputtoman pitkiltä, mutta onneksi äitini osasi aina uuvahtamisen hetkellä antaa sen maagisen kurkkukarkin, jonka voimalla kestin loppuun saakka. Toivon pystyväni siirtämään tuon tradition myös omalle tyttärelleni.
Kotimaisen musiikin, tuotannon ja palveluiden fanina joululahja-arsenaaliini on aina kuulunut laadukkaita levyjä ja onneksi joulumarkkinamme hellivät vuodesta toiseen vähintään yhdellä hyvällä kotimaisella joululevyllä. Tänä jouluna tulen hankkimaan uutuuksista ainakin Hevisauruksen joululevyn tyttärelleni ja Rajattoman ”Jouluyön” äidilleni sekä katalogiosastolta Tapani Rinteen ”Silent Night” -levyn ystävälleni, joka on sitä mieltä, että joulumusiikki ei voi olla hyvää.
Siirryn Music Export Finlandista uusiin haasteisiin Tampere-taloon joulukuun puolessavälissä. Vaikka työ musiikkiviennin parissa on ollut ilo ja kunnia, olen todella hyvilläni päästessäni työskentelmään takaisin taiteellisessa tuotantopinnassa. Ja tuskin maltan odottaakaan, kun heti muuttoviikonloppunani pääsen kokemaan jouluaaton piirrosklassikon ”Lumiukko” Birmingham Repertory Theatren esittämänä tanssiteoksena yhdessä tyttäreni kanssa. Tampere-talossa, monien muiden maamme kulttuuritalojen tapaan onkin lukuisia joulutapahtumia: itse pääsen upeasta tarjonnastamme nauttimaan ainakin Vesa-Matti Loirin sekä Rajatoman joulukonsertit sekä Pirkanmaan musiikkiopiston Tuuba-joulu-iloittelun.
Tunnelmallista sekä oman maun mukaista soivaa joulua toivottaen,
Paulina Ahokas
Kirjoittaja on Tampere-talon uusi toimitusjohtaja
